Lauantaita!
Muutaman päivän ajan olo on ollut toisinaan jopa mukava...vaikkakin väsynyt. Tiedä häntä mistä johtuu. Ehkä tai varmastikin pieni vappumatka ja kaverien näkeminen auttoi asiaa ja tietenkin rukoukset. Mun lääkäri yrittää monesti tiedustella sitä, että vaihteleeko mun mielialat yhtäkkiä ja ihan syyttä suotta. Itse kyllä oon sitä mieltä, että aina siihen on joku syy taustalla, jonka voin nimetä. En tiedä mitä diagnoosia hän kalastelee.
En oo halunnut paljon vammaistukihakemusta ajatella. Pakko vaan ajatella, että Jumala pitää jollain tavalla huolta. Oishan tää usko aika päätöntä muuten. Työjuttuja, saikun jatkumista ja tulevaisuuttakaan en oo halunnut nyt kauheesti pähkäillä. Joskus tarvii lomaa jatkuvasta ajattelusta. Ehkä siksi onkin ihan jees olo.
On ollut muuten todella ilahduttavaa saada teiltä mailia rakkaat lukijat. Se on ollut aina positiivinen yllätys. Kiitos!
Muuten. Koska olen toimittaja, mutta en pysty tekemään ko. työtä, niin mulla ois unelmana perustaa myös sellainen blogi, jossa kertoisin ihmisten mielenkiintoisia (elämän)tarinoita. Siis..niin, että ihmisten nimet oisi muutettuja. Mutta sitten pitäisi kerätä niitä tarinoita. Ei ihan pelkkää omaa kaveripiiriä viittisi haastatella :) Aika haastavaa, mutta kattotaan nyt tuleeko siitä mitään. Itse vaan tykkään lukea henkilöhaastatteluja, niin ajattelin, että ehkä joku muukin haluais lukea.
Sellasta.
Mutta palataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.