Näytetään tekstit, joissa on tunniste dissosiaatioryhmä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste dissosiaatioryhmä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Se balanssi...

Huomenna jatkuu taas työt. Haasteena on miten löytää balanssi oman häiriönsä ja sitten ihan peruselämän välillä.. siis se, ettei jumitu katselemaan PELKÄSTÄÄN häiriötään ja unohtaa elää ja nauttia hyvistä hetkistä. Ja myöskin se, että kun tulee vaikeaa niin MUISTAA, että ai niin...en voi verrata itseäni ns. "perusihmisiin", koska mulla on tämä häiriö.

Se balanssi pitäisi löytää. Kevät on tuonut ainakin itelle ja tää vika saikkuviikko sellasta tiettyä iloa..tai sanotaanko ilon hetkiä. AURINKO! , PIAN PYÖRÄILEMÄÄN PÄÄSY!,  KEVÄÄN - KESÄN ODOTUS/TULO! ja ehkä myös UUSI ASUINYMPÄRISTÖ JA SEN TUTKIMINEN!



Täytyy myös muistuttaa itseään siitä, että joskus vaan KANNATTAA lähteä liikkelle, vaikka se tuntuu vaikealta, koska voi löytää ittensä kivoista jutuista, jotka alkujaan tuntu ajatuksissa raskailta, mutta kun niitä pääsi tekemään, niin niistä nautti. Tällaisia esim. viime viikolla oli VESIJUOKSU, KÄVELY AURINGOSSA JÄRVEN RANNALLA, JUTTELEMINEN YSTÄVÄN KANSSA jne.jne.

Kanssakulkijoilla, jotka kulkee tällaisen häiriön omaavien rinnalla, kehotan pyytämään mukaan juttuihin...ehkä toinen joskus lähtee ja siitä tuleekin hänelle HYVÄ KOKEMUS ja hän lähtee toisenkin kerran :)

PS. Tänään lintsasin dissosiaatioryhmästä, koska nukuin pitempään kuin oli tarkoitus eli kello ei soinut ja muutenkin, haluan henkisesti valmistautua huomiseen työpäivään tekemällä tänään kivoja juttuja.

perjantai 14. helmikuuta 2014

Kun ei ole hyviä ratkaisuja, kun pitää valita kahdesta huonosta - what to do ?

Mulla on BIG PROLEM. Kun ei vois olla saikulla, kun pitäis saada ruokaakin ostettua ja laskut maksettua.
 Kun jos on saikulla ei oo varaa käydä terapiassa ja maksaa opintolainaa takaisin. Ja jos on töissä, on koko ajan ihan niinku perseeseen ammuttu karhu ja jos vähentää työtunteja, se ei auta, koska dissosiaatioryhmä keskellä päivää verottaa niin paljon, että tunteja pitää kuitenkin tehdä takaisin ja tulee pitkät päivät. A-H-I-S-T-A-A!! Ja ahistais se, että taas pitäis ruveta selvitteleen kaikkee Kelan ja sossun kanssa siitä, että onko terapiaa mahdollista maksaa niitten puolelta ja ....huhuhuhuhuhu. En tiiä mitä teeeen??

Mun pitäis levätä saikulla nyt...se ei oo mahdollista, kun pakko on miettiä raha-asioita.