Katsoin eilen tv-ohjelman MOT, jossa tutkailtiin/käsiteltiin SSRI-lääkkeitä. Olisi mielenkiintoista tietää onko teitä muita dissosiaatiohäiriöisiä lääkitty noilla lääkkeillä jossain vaiheessa ja oletteko kokenut,että siitä on ollut apua? Ja mitä muita lääkkeitä olette käyttäneet? Mulle voi kirjoittaa tuohon blogissa olevaan s-postiin.
Kun sairastuin tai siis kun hakeuduin avun piiriin 2002 (sairastuminen tapahtui aiemmin), niin sain sitalopraami lääkityksen. Siitä oli mulle silloin tosi paljon apua, koska mun paniikkikohtaukset vähenivät ja dissosiaatio-oireistakaan ei tullut niin kauheaa paniikkia. Myös ahdistuneisuus ja masennus alkoivat hellittää ja kuntouduin melko nopeasti opiskelukuntoon. Enää en tiedä onko niistä minulle apua. Samat lääkkeet on edelleen, mutta varsinaiseen dissosiaatiohäiriöönhän ne eivät auta.
Minulla on toinenkin lääke jota käytän säännöllisesti ja joka vähentää ahdistusta. Senkään tehosta en enää ole varma, koska siihen kehittyy riippuvuus. Se on otettu käyttöön myöhemmin.
En tiedä millainen olisin ilman lääkkeitä. Koko nuoren aikuiselämäni olen niitä syönyt. Oisihan se mielenkiintoista kokeilla joskus, mutta silloin pitäisi olla hyvä kontrolli lääkäriltä..yksin en haluaisi sitä tehdä. Katsotaan milloin on sopiva kohta kokeilla...vai onko sopivaa kohtaa...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste SSRI-lääkkeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste SSRI-lääkkeet. Näytä kaikki tekstit
tiistai 27. toukokuuta 2014
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
SSRI-lääkkeet ja vierotus
Kun aloin syömään kymmenen vuotta sitten SSRI-lääkettä masennukseen ja ahdistuneisuuteen, sanottiin että se ei aiheuta riippuvuutta. Totesin, että sepä hyvä ja syöskentelin sitten sitä kymmenen vuotta.
Nyt, kun olen aloittanut uuden lääkkeen ja vähentänyt tätä Sepram -nimistä lääkettä, niin vieroitusoireet ovat olleet KAMALAT. Ne eivät ole vain psyykkisiä (ahdistuneisuus= ahdistus pakkoajatukset, paniikkikohtaukset), vaan myös TODELLA kehollisia. Minulla on joka päivä...suuren osan päivästä parestesiaa eli tunnetilaa, jossa ihminen kokee kihelmöintiä ja pistelyä kehossaan. Samoin kyky rentouttaa kroppaa on kadoksissa. Se on kuin jatkuvassa valppaustilassa. ONNEKSI uni on alkanut maistumaan Se on suuri siunaus. Muuten en voisi kyllä käydä töissä ollenkaan.
Laskin lääkettä 50 mg:sta 30:mghen, joka oli toisen lääkärin mielestä jota konsultoin, tosi iso yhtäkkinen lasku. Hän sanoi, että kannattaa laskea tästä lähtien max. 10 mg kerralla. Niin..5 mg:tä oon nyt kokeillut ja vieroitusoireet on hirveät. En pysty laskeen heti 30:sta alaspäin.. Haluaisin sellaisen tasaisen jakson ennen kuin taas rupean kiduttaan itseäni. Mutta en tiedä ymmärtävätkö lääkärit tätä. Periaatteena heillä on, että kahta lääkettä, jotka on samaan asiaan, ei kannata syödä samaan aikaan. Mutta, entä jos vaikka on pakko?
Näitä lääkkeitä voi siis kuitenkin syödä samaan aikaan.
No joo..päätin, että huomisesta alkaa sitten fyysisiin oireisiin Pilates, BodyBalance ja kuntosali. Jotain on pakko itse tehdä, että kestää olla kehossaan. Lisäksi uiminen kai rentouttaa ja hieronta varsinkin näitä parestesiaoireita.
Kuulin, että jollekin oli sanottu, että SSRI-lääkkeistä vierottautuminen kestää niin monta kuukautta kun on niitä vuosia, joita olen sitä syönyt. Tämä siis minulla olisi 10 kk. Aikamoista!!
Voi että, olisi niin hienoa, kun ei tarvisi käyttää lääkkeitä ollenkaan, eikä miettiä niiden yhteisvaikutuksia, eikä tapella lääkäreitten kanssa niistä tai kokea vierotus- tai aloitusoireita.
Vai johtuukohan nää sittenkin uudesta lääkkeestä? Hmm.. Se on ainakin auttanut mielialaan. Huoh. Näillä mennään nyt uuteen viikkoon kuitenkin..
Nyt, kun olen aloittanut uuden lääkkeen ja vähentänyt tätä Sepram -nimistä lääkettä, niin vieroitusoireet ovat olleet KAMALAT. Ne eivät ole vain psyykkisiä (ahdistuneisuus= ahdistus pakkoajatukset, paniikkikohtaukset), vaan myös TODELLA kehollisia. Minulla on joka päivä...suuren osan päivästä parestesiaa eli tunnetilaa, jossa ihminen kokee kihelmöintiä ja pistelyä kehossaan. Samoin kyky rentouttaa kroppaa on kadoksissa. Se on kuin jatkuvassa valppaustilassa. ONNEKSI uni on alkanut maistumaan Se on suuri siunaus. Muuten en voisi kyllä käydä töissä ollenkaan.
Laskin lääkettä 50 mg:sta 30:mghen, joka oli toisen lääkärin mielestä jota konsultoin, tosi iso yhtäkkinen lasku. Hän sanoi, että kannattaa laskea tästä lähtien max. 10 mg kerralla. Niin..5 mg:tä oon nyt kokeillut ja vieroitusoireet on hirveät. En pysty laskeen heti 30:sta alaspäin.. Haluaisin sellaisen tasaisen jakson ennen kuin taas rupean kiduttaan itseäni. Mutta en tiedä ymmärtävätkö lääkärit tätä. Periaatteena heillä on, että kahta lääkettä, jotka on samaan asiaan, ei kannata syödä samaan aikaan. Mutta, entä jos vaikka on pakko?
Näitä lääkkeitä voi siis kuitenkin syödä samaan aikaan.
No joo..päätin, että huomisesta alkaa sitten fyysisiin oireisiin Pilates, BodyBalance ja kuntosali. Jotain on pakko itse tehdä, että kestää olla kehossaan. Lisäksi uiminen kai rentouttaa ja hieronta varsinkin näitä parestesiaoireita.
Kuulin, että jollekin oli sanottu, että SSRI-lääkkeistä vierottautuminen kestää niin monta kuukautta kun on niitä vuosia, joita olen sitä syönyt. Tämä siis minulla olisi 10 kk. Aikamoista!!
Voi että, olisi niin hienoa, kun ei tarvisi käyttää lääkkeitä ollenkaan, eikä miettiä niiden yhteisvaikutuksia, eikä tapella lääkäreitten kanssa niistä tai kokea vierotus- tai aloitusoireita.
Vai johtuukohan nää sittenkin uudesta lääkkeestä? Hmm.. Se on ainakin auttanut mielialaan. Huoh. Näillä mennään nyt uuteen viikkoon kuitenkin..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)