Ammatillisen kurssin intensiivisin ryhmävaihe on kohta ohi. Ensimmäiset kaksi viikkoa meni suhteellisen hyvin. Koin jopa, että olin yliaktiivinen ja sellainen jotenkin tosi pärjäävä. Vaikka iltasin olin väsynyt. Sitten tuo rooli tai mun osa rupesi väsymään. Väsyin siihen, että jouduin pitämään muista kurssilaisita huolta (muistuttamalla heitä päivämääristä, huolehtimalla heidän terveydestään, ohjaamalla heitä, koska oikea ohjaaja ei aina huomannut kun joku ei hiffannut jotain). Nyt oon ihan zippi. Lisäksi kurssilla tuli kaikennäköistä esiin. Kun ihmisillä on erilaiset häiriöt ja laitetaan 10 ihmistä keskenään 4 viikoksi niin joskus on niin, että kun toisen häiriö kohtaa toisen häiriön, niin siitä ei hyvää seuraa.
Noh..väsytin siis itseni. Vitsin hoivavietti! Ja harjoittelu pelottaa juuri tän jaksamisen kannalta. Dissosiaatio-oireitakin on ilmaantunut, kun on väsynyt.
Mutta toivottavasti joulu toisi vähän virkeyttä tännekin.
Hyvää Joulua kaikille lukijoille ja kanssakärsijille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.